Kuudes ja seitsemäs luukku

Lauantain luukusta tulla tupsahti kuvaileva kirahvi. Sylvanialaisten lisäksi petsit on meillä yksi suosikki TOP5-listalla. Näitä vanhoja "kunnon" mallisia olin jemmannut joskus johonkin ja olin jo ihan unohtanut koko jemman.No nää on kyllä paljon kivempia kuin ne uudet. Meille ei niitä uusia ole vielä tullut, mutta parilla kaverilla niitä on ja niiden päät irtoilevat ja löystyvät. Joka toinen niistä ei edes pysy pystyssä. 

Sunnuntain luukussa oli joulupallo (näiden sisällä on siis suklaata). En ole vielä maistanut miltä se maistuu, vaikka mua odottaa kolme omaakin palloa. 

Hamahelmiäkin on tullut tehtyä. Lisää, lisää, lisää ja lisää näitä. Ihan mielettömän hienoja hiutaleita.

Mulla on pari muutakin mallia mielessä kuin pelkkiä hiutaleita, katsotaan ehdinkö toteuttaa ennen joulua vai silitelläänkö niitä sitten joululomalla. Toivottavasti ei ehdittäis (vieno toive, että lunta olis niin paljon, että vois hiihdellä ja kelkkailla ja luistella ja pulkkailla ja kelkkailla ja hiihtää ja pulkkailla ja luistella) 

Nyt näyttää lupaavalta, että reikä olis seinässä ennen joulua. Siihen uskomisesta oon saanut energiaa vaikka mihin. Se sai mut muun muassa tyhjentämään melkein koko yläkaapin, melkein kaikki laatikot niiden alla, ja mikä parasta, osa tavaraoista on löytänyt uudelleensijoituspaikan muualta kuin tältä tontilta.Jes!
Tästä on hyvä jatkaa.


♥lla E

Siksi kun se meni pipariksi

Taas näitä mun ihme päähänpistoja. Olen viikon verran etsinyt lumihiutalemuottia joka kaupasta, mut ei täällä ole. Paikallisesta vaihtoringistä sain yhden ja Kaisalta lainasin toisen ( kiitos ). No, oliko pakko mennä hukkaamaan omansa... Kai se jostain löytyy sitten juhannuksena.

Pari desiä soodaa, desi maissitärkkelystä ja reilu desi vettä. Satsi sekaisin ja kattilaan, kiehautetaan kunnes siitä tulee "taikinainen". Sitten jäähtymään liinan alle pallona ja jäähyn jälkeen eikun askartelemaan.

Ajattelin tehdä joulukortteja leimasimilla, mutta ei oikein onnistunut. Noissa normaalileimasimissa on niin matala tuo leimausosa, että ei oikein tullut selkeä kuvio taikinaan.

Joten pakko oli tyytyä piparileimasimeen. Niistä tulikin sitten ihan kivoja. Noi vois vielä vaikka maalata jos jaksais.

Kastehelmen jälkkärikulholla painelin taikinaan kuvioita ja sitten painelin piparimuotilla pipareiksi. Huomaa monikko ;)
Pidin näitä uunissa noin tunnin 75 asteessa kuivumassa, käänsin ne noin puolivälissä.  Kuulemma kuivuvat ihan huoneenlämmössäkin, aivan kuten tavallinenkin taikataikina, mutta tää oli nopeempi tapa.

Tämmöistä tänään. Ens kerralla tarvii tehdä tuplasatsi tuota tatinaa.


♥lla E

Narupurkin uusi elämä

Mitä saadaan kun yhdistetään muutama pulloharja, lasten leluja, merisuolaa, riihimäen narupurkki, vihreää paukkumaalia, spray-lunta ja led-valot? Talvimaisema.

Kaiken alku oli 5 pulloharjaa, joihin käytin saksia leikatakseni niihin latvat.





Sitten metsästin schleichin kauriit. Isukkia saikin metsästää melkein haulikon kanssa. Ei meinannut tältä seudulta löytyä vaikka hetki sitten tänne avattiin uusi ja upea ostoskeskus, johon tuli myös br-lelun liike. He eivät edes luvanneet moista lelua tilata.

Narupurkki vetää 10 litraa ja on vanha kirppislöytö hyllymerestä. Patteriledit on prisman hyllystä.

Sitten painelin pihalle pimeään spreijaamaan pulloharjoja ensin vihreäksi. Laitoin kaksi kerrosta maalia ja sitten suihkuttelin keinolunta yhden kerroksen. Halusin vihreän värin jäävän näkyviin.

Harjojen varret väännettiin lenksulle, jotta kuuset saatiin pysymään pystyssä. Merisuolalla oli helppo peittää rautalankajalka piiloon.

Sitten pyttyyn tuupattiin patteriledit ja kaurisperhe. Itse tykkään kyllä, mutta en ole ihan varma muuttaako tämä maisema nyt kuitenkin lyhdyn sisään. Hiukan häiritsee tuo lasipurkin lasin epäselvyys. Sitä paitsi, lyhdyssä nämä ei keräis pölyäkään niin kauheesti. Jotenkin noi leditkin tuntuu hiukan liian kirkkailta, mutta tuskin ne kauaa tuolla suolassa toimii, eli sitten upotellaan tuikkuja sinne suolaan ja katsotaan paljonko suola kasvaa. Ei vaan. Siinä vaiheessa on varmaan parempi vaihtaa pohjalle valkoinen sisustussora, sikälimikäli sitä jostain löytyy. Tähän hätään en löytänyt.

Tää on kyllä livenä hienompi kuin näissä kuvissa. Oikeesti :)

♥lla E

Valkoinen valloittaa vahvasti

Olen tässä viime aikoina miettinyt tuota tulevaa vessaa, vaikka en yhtään tiedä koska se oikein tulee.  Joka tapauksessa sinne tulee alaosaan valkoinen paneli, joka ylettyy hiukan pytyn yläpuolelle. Peräseinään edelleen on jäämässä hirsi näkyviin ja muut seinät oletettavasti kuitenkin tapetoidaan. Aluksi oli kuusi eri tapettivaihtoehtoa ja kaksi eri peiliä. Peilivaihtoehtoja on edelleen kaksi, mutta tapettivalinnat on kaventuneet kahden eri kuvion välille. Tykkään molemmista. Ja molemmista. Ehkä mä annan tuon miehen päättää kun mulle on ihan sama noiden vaihtoehtojen välillä. 

Tekstitapetti on kuulemma italialaisen runoilijan, Luca Canalin kirjasta Ritratti dei padri antichi. Kirja kuulemma käsittelee kirjallisuuskiritiikin teorioita. Että tuskin siinä sitten mitään murhasuunnitelmaa lukee. Mä kun en haluaisi seiniini mitään tekstejä, joista en ymmärrä mitään. Tämä tieto tuli Kanelin Talosta.

Sitten olen kohta kolme vuotta uhonnut miehelle, että maalaan sisäkatot vaaleiksi, mutta eihän se sille sovi, kun jää kaikki kolot ja oksakohdat näkyviin. Mua taas semmoiset ei vanhassa talossa haittaa yhtään, päin vastoin.
Tiistaina muhun iski todellinen aamuidea. Kun tulin yläkerrasta alas, totesin, kuin ka pimeää meillä on eteisessä. Ja eikun tyhjentämään eteistä. Ja sitä tavaraa muuten meillä on vaikka kuinka. Ja paljon. Ensin imuroin katon, pesin sen ( hullun hommaa ) ja aloin maalata. Kahteen kertaan maalasin, kolmas pitäisi vielä vetää, mutta saa kelvata toistaiseksi noin. Sähkötaulululle pitää askarrella kaappi. Ajattelin tehdä sen ihan raakalaudasta ja saranoida, ja maalata valkoiseksi.
Tosin, nyt nuo seinät näyttävät aivan hirveiltä, joten nekin on pakko maalata/ paneloida/ tapetoida. En vaan vielä tiedä millaisiksi, niin se saa vielä hetken odottaa. keltaiset seinät olis aika ihanat  Toivottavasti se hetki on pian.

Poikettiin tampereen ikeassa ja ideaparkissa viime viikolla. Clas Ohlosinlta ostin dymonauhaa vanhaan härveliini, mutta tää uustuotantonauha on jotenkin paljon ohkasempaa kuin se vanha kasari. Ei meinaa millään saada noita kirjaimia kunnolla siihen teippiin. Facen sisustushulluista sain vinkin, että sitä pitää vaan PAINAA.

Retrolinnasta kävin eilen hakemassa eteiseen somisteen. Ihana valkoinen bakeliittipuhelin 12€ ja pitsipeitto "yhden hengen sänkyyn" 20 €. Peittoa mä kaavasin puusoffalle, ans kattoo kuin käy. Se on just niin sopivan kokoinen, että sitä vois käyttää vaikka pöytäliinana.

Paikallisringistä sain ostettua keltaisen Vallilan mandariinikapan vaikka olin jonossa vasta kolmantena. Olenko hiukan onnellinen tästä? No olen! Tää on siis se toinen vaihtoehto keittiön verhoksi kun sitä keltaista miljoonasydäntä ei oo käsiin jäänyt. Kaksi kymppiä pulitin tästä ja tää on ihan uudenveroinen. Juomalasit löysin kontista 1€lla.

Ja tää ei suostu laittamaan tuota lasikuvaa keskelle vaikka kirveellä jo kokeilin.

Nyt tartsis alkaa saamaan. Aikaiseksi. Ihan hyvältä vaikuttaa jo. Oon päättänyt, että kyllä se tästä. 

Tehokasta ja mukavaa viikonloppua.

♥lla Elina

Fillaroimaan

Kirpparit on näköjään täynnä tyhjyyttä. Kävin pitkästä aikaa superkirpalla ja edes sieltä ei jäänyt käteen kerrassaan mitään. Lähdin siis kotiin tyhjin käsin. Kotikirpalta ostan nykyään lähinnä karkkia. Kontissa poikkean aina ohikulkiessa, mutta sielläkin on hinnat vaihtelun vuoksi nostettu aivan uusiin atmosfääreihin.
Lasten kirjat on isolta osalta 1,50-2€ ja minähän en kontille jostain Barbiekirjasta sellaista summaa maksa. Yksi lelu sentään jäi neiti-neljäveen kärryyn tällä viikolla, vaikka äidin mielestä hinta hipoi pilviä.

metallinen Dodge Challenger
3€ (!)

Paikallisringissä on myös melkolailla hiljaista, mutta Tori.fin kautta herra H bongasi tytölle uuden fillarin. Tosin, siihen piti ihan itse ostaa apupyörät Tokmannilta, hintaan 3,90€

16" polkupyörä 45€

Maanantaina jatkoin todella, todella kauan sitten aloittamaani projektia. Kaivoin esille tikkuja, maalia ja pensselin ja aloin maalaamaan niitä tikkuja. Näitä olisi varmaan sata vielä odottamassa väriä pintaansa. En ole vielä päättänyt, että maalaanko kaikki tikut pinkeiksi vai osan valkoisiksi

ja tällaisia olisi haaveissa aikaan saada

Tekemistä riittäisi vaikka kuinka paljon, en vain tiedä, mistä sen kaiken energian siihen saisi. Haluaisin tosiaan askarrella nuo tuolit valmiiksi ennen talvea, uusi mansikkamaa pitäisi tehdä ja remonttiinkin pitäisi vihdoin saada vauhti päälle. Ehkä se jostakin vielä löytyy. Muut laittavat varhaisperunaa ja meilläkin on yleensä perunat olleet maassa lähempänä vappua kuin juhannusta. Ei tänä vuonna. :D Tällä viikolla MrH nakkasi muutaman maahan. Nooooh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, jos silloinkaan.

♥:lla rouva H

Tyynyliinan raakile

Oli ihan pakko kokeilla tuota Annen tekniikkaa ja tähän asti oli kyllä ihan sikahelppoa. En sitten tiedä, että koska saan tämän värjättyä kun minulla ei ole kotona kuin liila ja punainen kangastussi ja nekin ovat hukassa.
Keskeneräisiä töitä ei saisi näyttää, mutta nyt oli ihan pakko iskeä tää kuva koneelle.

Tadaa! Ponityynyliina ♥

Siis printtasin kuvan paperille ja laitoin lasipöydän väliin lampun, kuvan tunkesin tyynyliinan väliin ja sitten piirsin vain läpi kuvan permanenttitussilla. Silitin sen vielä molemmin puolin. Katsotaan, kestääkö pesun. Jos kestää, niin olisi ihan hirveä hinku tehdä poniverhot tytön huoneeseen. Pitää vain hakea noita kangasvärejä jostain.



                                                 ♥:lla ruova H

Vihainen lintu

Viime viikon palstaprojekti oli kuusenkoriste kierrätysmateriaalista. Minähän askartelin Kaisan innostamana pienen joulun värisen vihaisen linnun. Ei siitä kovin kaksinen tullut, mutta virkkuukoukussahan on aina ollut ihan liikaa liikkuvia osia minulle.
Kauhealla tohinalla eilen taistelin liimapyssyn kanssa kahden 2½-vuotiaan avustuksella ja sitten kun sain sen valmiiksi,  huomasin, ettei sillä ole lainkaan pyrstöä. Se jäi liimaamatta.
Kaiken lisäksi meitä oli projektiketjussa kaikki kaksi, joten ihan turhaan kiirehdin, koska sama aihe jatkuu vielä tällä viikolla.

Angry bird

Minullahan oli ajatuksena saada tytön huoneeseen kuusi, jossa kaikki koristeet olisivat olleet Disneyn hahmoja, mutta niitä ei kyllä löydy kovinkaan halvalla.
Jos minä koko vuoden ajan askartelisin jotain kuusenkoristeita, niin ehkä jo ensi vuoden jouluna olisi huoneessa kuusi tai valo-oksa, jonka kaikki koristeet olisivat sarjakuvahahmoja.
Eräästä blogista löysinkin (tai oikeastaan tyttö sen löysi) jo virkatun barbapapan, joten se taitaa olla seuraava projekti. Tosin itselläni oli mielessä, että voisin askarrella perinteisen lippunauhan sijasta kuuseen barbapapanauhan.


♥: lla rouva iso H

Kuka saa, kuka saa, lorupussiin kurkistaa?

Viime viikon palstaprojekti olisi ollut minun osaltani uusi lorupussi. No eihän siitä mitään tullut. Askartelimme tytön kanssa sitten vain muutaman lorukorttin lisää. Eilen sain ne päällystettyä kontaktimuovilla ja vanhaan pussiin menivät muiden lorujen joukkoon.

Ei ole varmaan kovin vaikea arvata, mitkä ovat niitä uusia kortteja...

Asuukohan monen lapsen lorupussissa jo Barbapapa, Karvinen ja Angry Birds-possu? No, meillä asuu ja lisää sarjakuvahahmoja on varmaankin tulossa, kunhan keritään taas arkarrella. Lorujen sovittaminen noiden taa onkin hieman mielikuvitusta vaativampaa.

Nisut nasut nasulassa, pienet possut possulassa, läävässä on lysti olla, ruokaa riittää kaukalolla.

♥:lla A.L.